HUOM! Kirjoitus ei ole tarkoitettu sijoitussuositukseksi eikä sitä pidä sellaisena ymmärtää.
Talousjohtajana omaan toimenkuvaani kuuluu mm. Seurata, ymmärtää, ennakoida ja reagoida sekä talouden makro- että mikroilmiöitä, niiden keskeisiä yksittäisiä ajureita, näiden ajureiden indikaattoreita sekä muutoksen merkityksiä.
Tunnetta ja merkitystä
Talous ja raha ovat asioita, jotka jo noin ylätasoillaan ovat omiaan herättämään erilaisia tunteita ja luomaan erilaisille ihmisille erilaisia merkityksiä.
Toisille raha merkitsee enemmän kuin toisille, toisille sana ”talous” herättää vahvempia tunteita kuin toisille.
Sen enempää tunne kuin merkityskään eivät välttämättä toisinnu ihmisissä mitenkään samalla tavoin.
Esimerkkinä muistan itse kun Facebook teki tuloaan Suomeen ammattikorkeakouluaikoinani.
Muutamat opiskelukaverit omaksuivat sen heti kun taas itse välttelin välillä vähemmän, välillä enemmän aktiivisesti ainakin vuoden tilin luomista.
Miksi näin?
En yksinkertaisesti nähnyt Facebookia mitenkään merkityksellisenä. Se ei ensi alkuun onnistunut mitenkään perustelemaan tarpeellisuuttaan minulle silloisessa ajatusmaailmassani.
Aika monella liike-elämässä näytti tuohon aikaan (vuonna 2007) olemaan sama fiilis. Facebookin merkitystä liiketoiminnalle
- ei oikein joko hahmotettu ollenkaan,
- sen mahdollisuudet myönnettiin, mutta niitä ei nähty riittävän merkityksellisinä (lue: suurina)
- se vain yksinkertaisesti kuitattiin ohimenevänä ilmiönä tai
- päätettiin, ettei se vain yksinkertaisesti kuulu omaan strategiaan.
Muutos on varmaa – suunta aina ei
On helppoa sanoa puolitoista vuosikymmentä myöhemmin minkä näkemyksen omaavat henkilöt olivat enemmän oikeassa ja minkä näkemyksen takana seisseet vähemmän.
Kaikista neljästä kohdasta on erilaisia näkemyksiä erilaisten ihmisten kesken vielä tänäkin päivänä.
Tämä siitä huolimatta, että tässä välillä
- Facebookilla (tai jollain sen ydintuotteella) on yli kolme miljardia päivittäistä käyttäjää[1]
- …joka tekee siitä ”ihmismittarilla” kirkkaasti suuremman kuin mikään valtio
- …joka on itsessään kiinnostava saavutus, koska Fb on kielletty Kiinassa (ja Iranissa, Syyriassa sekä Pohjois-Koreassa), missä asuu yli miljardi ihmistä
- Facebook on listautunut pörssiin (#FB) antaen sille yhdenlaisen meriitin paitsi yrityksenä, myös yksinkertaisen tavan todentaa sen rahallista arvoa
Näistä ja varmasti lukemattomista muista Facebookin saavutuksista huolimatta yhä edelleen on sekä ihmisiä, että yrityksiä, jotka eivät arvoa näe vaikka se on hyvin tarkasti rahallisestikin laskettavissa.
Se on normaalia, koska riippumatta siitä, mitä ja milloin tarkastellaan, se ei koskaan voi saada edes kovin laajaa täysin kritiikitöntä vastaanottoa.
Ja mitä suuremmaksi ilmiö kasvaa, sen voimakkaammaksi sitä vastustavat äänet myös kohoavat.
Kryptovaluutat ilmiönä
Kryptovaluutat ovat ilmiönä sellainen, jonka olemassaoloa ei parane ainakaan kieltää vaikka ei muuten olisi löytänyt vielä ominta tapaa suhtautua.
Rahoitusmaailma on kiistellyt kryptovaluutoista ilmiönä ja haeskellut suhtautumistaan niihin useita vuosia. Mitään yksiselitteistä, yhteistä mielipidettä ei ole toistaiseksi löytynyt. Toisaalta, jos joku osaa näyttää taloustieteilijän, joka on tismalleen samaa mieltä kaikkien muiden taloustieteilijöiden kanssa, kuuntelen.
Se yleisin taso, joka kenties voidaan linjanvetona yleisesti tunnustaa on, että kryptovaluutat ovat vähintäänkin kiinnostava ilmiö, joka perustuu teknologiaan, jonka hyöty useimmiten tunnustetaan ja että kryptovaluutat muodostavat oman omaisuuslajinsa. Yleisimpien kryptojen arvo myös määrittyy reaaliajassa kaupankäynnin myötä eli niiden markkina-arvoa pääsee todentamaan.[2]
Yksinkertaistan asioita aika paljon sanomalla, että sama pätee aiemmin esimerkkinä käyttämääni Facebookiin sillä erotuksella, että Facebook ei muodosta samalla tavoin omaa omaisuuslajiaan kuin kryptot. Ainakaan toistaiseksi.
Ilmiönä kryptot ovat kuin mikä tahansa suuri ilmiö – se jakaa. Toinen ääripää ihmisistä haluaa katsoa kokonaan toisaalle yrityksenä henkilökohtaisella tasolla kieltää sen olemassaolon kun toinen ääripää miettii, miten hyödyntää sitä omiin kaupallisiin tarkoituksiinsa. Kyllä, variaatiot ja välimuodotkin ovat mahdollisia.
Jakavan vaikutuksen logiikka on samanlainen kuin missä tahansa asiassa, jossa joku toinen on saavuttanut todennettavaa hyötyä kun taas toinen ei.
Charlie Munger sanoi aiemmin tänä vuonna avoimesti vihaavansa[3] Bitcoinin menestystä. Toisaalta Mungerilla ei ole syytä olla erityisen katkera ainakaan taloudellisen paitsioon jäämisen näkökulmasta, koska varallisuutensa on varsin merkittävä valmiiksi.
Munger on toki muutenkin tunnettu värikkäistä ja suodattamattomista kannanotoistaan ja hänellä tuskin on varsinaista kannustetta sanoa kryptovaluutoista yhtään mitään – muuten kuin kysyttäessä, jollaisesta tilanteesta nytkin oli kyse.
Merkityksellistä on hyöty
Kaupallisesti ajattelevalle henkilölle ja erityisesti kasvuhakkerille on ominaista miettiä, voidaanko joku ilmiö – rippumatta omista henkilökohtaisista mieltymyksistä siihen – valjastaa kaupalliseksi hyödyksi.
Kasvuhakkeri ei juutu omiin (väistämättä joskus eteen tuleviin) uskomuksiinsa vaan etsii tapoja etsiä dataa joko uskomustensa tueksi tai kumotakseen ne.
Kaikki tämä voidakseen hyötyä – löytääkseen kasvua.
Joskus vastaus kysymykseen ”onko tästä minulle/meille hyötyä” voi olla ei.
Vastaus ja perustelut sen tueksi on kuitenkin jokaisen hyötyä etsivän löydettävä itse tai oikeanlaisen kumppanin tuella.
Noita vastauksia ja perusteluja muodostaessa pitää punnita asioita esimerkiksi omista resursseista ja riskinsiedosta käsin.
Esimerkkinä; yrityksen, jonka tuotteet on suunniteltu samalle kohdeyleisölle kuin Voice of Finland, voi olla erittäin järkevää hankkia näkyvyyttä VoF:in yhteydessä vaikka yrityksen hallituksen jäsen Pekka pitäisi VoF:ia ala-arvoisena viihteenä.
Ja kääntäen, VoF:in mainostauolle on todennäköisesti turha pyrkiä vaikka se olisi omistajien lempiohjelma, jos toimialana tuotetaan vanhuspalveluita.
Jos saavutettavan hyödyn mahdollisuus on omissa kirjoissa oikeassa ja halutussa suhteessa otettavaan riskiin, perusteita kieltäytymiselle on vaikea keksiä.
Ei se – kovin karkeasti yksinkertaistettuna – tämän ihmeellisempää ole mainostamisen, kryptovaluuttojen tai sen puoleen Ruotsin valtionvelkakirjojen kanssa.
Kaikille mainituille löytyy kiinnostuneita ja kaikille mainituille löytyy joku, joka perustellusti mieluummin katsoo jotain muuta vaihtoehtoa.
Kyse on omasta tavasta suhtautua omiin rahoihin.
Kolme asiaa
Joten kertauksena, vanha kunnon listamuotoinen kiteytys.
Riippumatta siitä, mikä ilmiö pureksittavaksi tuodaan, huolehdi omalta osaltasi näistä asioista.
- Tiedä ilmiö – muista erottaa faktat potentiaalisista faktoista
- Hahmota ilmiön muutosvoima/merkityksellisyys ja näiden laajuus
- Arvioi ilmiön hyöty ja ilmiöön yhdistettävyyden sopivuus itsellesi
Kirjoittaja on Uhma Oy:n talousjohtaja Jussi Parviainen
[1] https://www.statista.com/statistics/264810/number-of-monthly-active-facebook-users-worldwide/
[2] Itse asiassa Bitcoinilla käydään kauppaa lähes kellon ympäri toisin kuin esimerkiksi osakkeilla. Toisaalta taas kryptomarkkinapaikka ei ole reguloitu kuten osakkeet taas ovat.
[3] Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa, jonka tallenne: https://www.youtube.com/watch?v=npRYd31diFo